Salmijoen kuru ja putous Sallassa
Retkikertomukset kesälomareissusta Sallaan jatkuvat! Kirjoittelinkin jo Sallatuntureiden huiputuksesta ja Ämmin polun kiertämisestä sekä Kaunisharjun kierroksesta. Yksi päivä heinäkuun lopulla kävimme katsomassa Salmijoen kurua ja putousta. Salmijoen putous on köngäs, joka sijaitsee Salmijoen kurussa Sallan keskiosissa. Myös Salmijoen kanjoni -nimellä löytyy infoa paikasta. Mm. Suomen vesiputoukset -sivuilta löytyy kivasti faktaa ja videoita.
Meillä oli päivän retkisuunnitelmana käydä Sallan poropuistossa, mutta selvisikin, että sinne ei saa viedä koiraa, niin vaihdettiin suunnitelmaa. Alkupettymyksen jälkeen vaihdos oli kuitenkin hyvä, sillä kuru oli kyllä hieno paikka. Hienompi kuin arveltiinkaan! Salmijoen kanjonin reitille pääsee ajamalla Sallan kylältä Kemijärvelle päin noin 7 kilometriä. Tieltä käännytään hiekkatielle ja ajellaan vielä toiset 7 kilometriä opasteiden avustamana, kunnes tullaan risteykseen, johon voi jättää auton pienelle levikkeelle. (Kartta postauksen lopussa) Kurulle on tästä noin 1,3 kilometrin mittainen kävelymatka. Kesällä autolla pääsi perille saakka tätä nimeämätöntä metsätietä pitkin, mutta talvella ja kelirikkojen aikaan tie on suljettu. Kannattaa siis tsekata tilanne etukäteen.
Risteyskohdassa on opasteet kohti kanjonia. Edessä avautuu helppokulkuinen ja suurimmalta osin leveäkin hiekkapolku. Polun laitamia koristavat kelopuut ja melko runsas havupuusto. Kiva päästä reitille, jonka alku oli tällä kertaa helppo löytää! Muita Sallan juttuja seurailleet, tiedätte mitä tarkoitan, hehee. Haiku-koirakin on innoissaan mukana, koska ajomatka oli sen verran pitkä ja pysähdyksiä sisältävä.
Perillä kävelijää odottaa Salmijoenkanjonin kota nuotiopaikkoineen, puulatoineen ja puuceineen ihan kosken vieressä. Kota hieman korkeammalla ja alhaalla vieressä koski kohisee tehden mutkan kallioiden välissä. Veden keskelle jää kivinen saareke, johon hurjimmat hyppivät ja kiipeilevät. Valokuvattavaa yksityiskohdissa riittää! Rehevät, vihreät rannan reunamat antavat upean kontrastin kivikkoiselle ja tummalle joen mutkalle.
Meillä on hyvä työnjako, mies tekee tulet ja minä valokuvaan. Pian paikalle saapumisen jälkeen, alkaa muutakin porukkaa valua paikalle. Kodalla riittää kävijöitä koko vierailumme ajan. Istuskelemme ja syömme eväät. Täälläkin, kuten muissakin Sallan kohteissa, kodan rakenteet ovat paikoitellen jo huonossa kunnossa. Hajonneita puurakenteita ja rikkinäisiä ritilöitä. Jälkimmäinen vaikuttaa eväinten valintaan. Joiltakin putoilevatkin riisipiirakat ritilän väleistä maahan.
Kanjonille pääsisi myös ihan pikkaisen pidempää reittiä, jolloin kanjonille saavutaan sen toiselta puolelta. Takaisinpäin mennessä kävimme katsomassa tätä reittiä pienen pätkän, käyden kurkkaamassa jokea ylhäältä päin. Salmijoen kanjonin reitti on myös pidempi patikointireitti (15-18 km mittainen, riippuen vähän mistä lukee, ei nää kilometrit ole Lapissa niin justiinsa), joka kulkee välin Salmijoki – Kalliojärvi – Sallantunturi. Koska reitti kurulle oli niin lyhyt, ajattelimme käydä kävelemässä vielä osan tästä reitistä ja käydä kurkkaamassa myös Kalliojärven maisemia. Tästä kuitenkin luvassa erillinen postaus, koska sieltäkin on kuvia melkoisen paljon! EDIT: Jatkopostaus löytyy nyt täältä.
Yllä kartta tien risteykseen, josta käännytään hiekkatielle. Opasteet vievät risteykseen, jossa tien varrella on levike, johon auton voi jättää. Jos kartta ei näy (upotettu kartta ei näy esimerkiksi sähköpostiin tilatuissa postauksissa), osoite on Kemijärventie 18, 98900 Salla.
