Jyrkkäkosken ruukki ja Volokinpolku talvella
Maaliskuun alussa kävimme retkeilemässä ja mökkeilemässä Sonkajärvellä. Lukiessani Sonkajärven luontokohteista, monissa tärkeimpänä mainittiin Volokinpolku sekä läheisen Jyrkän kylän ruukki ja ruukkialue koskineen. Yhtenä päivänä kävimme siis tekemässä pienen päiväretken Jyrkän kylälle. Kesällä alueella on kesäkahvila Ruukin tupa ja monipuolista toimintaa ruukin alueella. Näin talvella kesäkahvilat ja muut eivät tietenkään olleet auki, mutta paikalla riitti silti ihasteltavaa, kun kelikin oli mitä mainioin. Ajatuksena oli käydä katsomassa pääsisikö Volokinpolulle kävelemään talvella ja käydä jossakin tulentekopaikalla evästelemässä.
Reitti 30 kilometrin mittaiselle Volokinpolulle lähtee tosiaankin ruukin alueelta (Osoite on Jyrkäntie 1881, 74380 Jyrkkä ja kartta parkkipaikalle löytyy postauksen lopusta). Paikalle oli helppo löytää, isoa punaista ruukkirakennusta ei voinut olla huomaamatta. Kesällä olisi kiva päästä käymään uudestaan, että näkisi paikkaa sisältäkin päin. Valokuvien perusteella näyttää tosi hienolta ja mitä ulkoa päin pystyi sisätiloista hahmottamaan. Ajatuksena meillä oli kävellä Jyrkän ruukilta toiseksi lähimmälle tulipaikalle, Kangaslammin särkille. Ensimmäinen tulipaikka löytyy jo heti ruukin vierestä, kosken rannasta. Lunta vain oli tosi paljon ja oikean reitin löytäminen oli vähän hankalaa. Myöhemmin lähtiessä huomattiinkin, että polun kyltti olikin hautautunut jättimäisen lumikasan alle.
Lähdettiin kävelemään eniten polunnäköistä uraa pitkin. Kävely oli aika hidasta, sillä lumi oli paikoitellen aika upottavaa. Näin kyllä vähän arveltiinkin, että voi käydä näissä vähän syrjäisemmissä ja vähemmän tunnetuissa retkikohteissa, että talvella ei sinne ole tavallisella kävelijällä asiaa ilman lumikenkiä tai suksia. Haiku-koiraa hanki kannatteli helposti, joten Haikulla oli mukavaa juosta ympäriinsä.
Jonkin ajan päästä huomattiin, että tamppautunut reitti kääntyi sivuun siitä, kuin mihin Volokinpolku puuhun merkittyjen maalimerkkien mukaan jatkuisi. Päätettiin kuitenkin käydä katsomassa, miten pitkälle päästäisiin tätä reittiä pitkin, sillä aikaa oli vielä ja sää oli mitä upein. Tampattu reitti kiersi lähimmän niemen kärkeen ja jäätä pitkin järven yli. Käytiin siis vain käppäilemässä ekan niemen kärkeen muutaman kilometrin verran. Yritettiin oikaista autotielle jään yli, mutta yhtäkkiä olikin sulaa ja upottavaa siinä kohtaa, liekkö jotain virtauksia. Käännyttiin sitten takaisin ja kuljettiin samaa reittiä takaisin Jyrkänkoskelle ja kodalle, jossa syötiin eväät.
Volokinpolulle on suunnattava kesällä uudestaan. Volokinpolusta löytyy lisää infoa mm. Retkipaikan blogista täältä ja Kuopio-Tahkon sivuilta täältä. Volokinpolku on tosiaan yksisuuntainen reitti, jossa kokonaisuudessaan riittää 30 kilometriä taivallettavaa. Myös polun varrelle pääsee joistakin kohdista tekemään pistoksen ja näihin kohtiin pääsisi myös autolla lähelle. Myös kuulemma talvella. Emme lähteneet kuitenkaan selvittämään nyt näitä koukkausmahdollisuuksia, sillä olin epäileväinen ovatko polut sielläkään yhtään paremmin käveltävissä talvella. Hei, jos joku näistä tarkemmin tietää, voi vinkata tuonne kommenttikenttään, niin saadaan infot jakoon.
Säät kyllä suosivat tällä retkellä jos ei muuta! Lähtöpiste Jyrkkäkoski (vai Jyrkänkoski – molempia kirjoitusasuja olen nyt bongaillut netistä!) ja Jyrkän ruukki varsinkin olivat upeita näin kevättalven auringossa. Sinisenä hohtavat kosken kuohut näyttivät mahtavilta. Hienoja kuvia olen nähnyt ihmisten ottaneen myös vastarannalta. Minäkin yritin päästä sinne puolelle katsomaan maisemaa, mutta ei onnistunut, koska kaikkialla oli liikaa lunta. Ehkäpä tänne on siis tultava joku kesä uusiksi!
Kartta alueelle ja Ruukin parkkipaikalle yllä. Jos kartta ei näy, osoite on Jyrkäntie 1881, 74380 Jyrkkä.
