Sinipyrstön pyrähys Oulangan kansallispuistossa

Marraskuussa kävimme viettämässä viikon Kuusamossa, Rukan läheisyydessä. Viikon aikana kiersimme muutamia lyhyempiä luontopolkuja alueella. Koska Suomen marraskuussa valoisan aika on sen verran lyhyt, piti huolella suunnitella reissut sen mukaan. Eli reittejä, jotka olivat helppoja ja myös suhteellisen lähellä vuokramökkiämme, jotta autolla ajeluun ei menisi turhaa aikaa. Lisäksi teimme myös reissusta etätöitä, joten retkeilylle varattiin aina vain noin pari tuntia aikaa päivässä.

Ensimmäisenä kävimme kiertämässä Sinipyrstön pyrähys -nimisen rengasreitin Oulangan kansallispuistossa. Reitti kulkee muutaman kilometrin päässä Rukalta, Rukan pohjoispuolella. Reitti on vain 1,5 kilometrin mittainen ja se lähtee Konttaisen parkkipaikalta. Polku on myös tunnettu nimellä Konttaisen lintupolku ja myös tällä nimellä näkyi maastossa kylttejä polulle. Samalta parkkipaikalta noustaan toiseen suuntaan Konttaisen huipulle. Konttaisella kävimme vuosi sitten, joten siksi reittivalinnaksi valikoitui tällä kertaa Sinipyrstö. Toisaalta kävimme sitten kuitenkin myöhemmin viikolla myös Konttaisellakin. Mutta siitä myöhemmin lisää.

Sinipyrstön pyrähys on kierrettävissä sulan maan aikaan ja kulkusuunta on myötäpäivään. Retkipäivänä oli jo vähäsen satanut lunta maahan, mutta reitille pääsi yhä vallan mainiosti. Reitti on merkittu keskivaativaksi, mutta mielestäni se oli enimmäkseen helppo. Vain takaisin päin tullessa on yksi jyrkkä ylämäki, mutta sekin on sen verran leveää polkua, että se menee helposti. Reitistä löytyy lisäinfoja mm. täältä luontoon.fi -sivuilta. Reitti kulkee Oulangan kansallispuistossa, mutta se löytyy esim. edellä mainitulla sivustolla Valtavaara – Pyhävaaran reitit -tunnisteiden alta.

Reitti siis lähtee Konttaisen juurelta. Parkkipaikalta suunnataan autotien toiselle puolelle ja metsän läpi pienen Konttaisjärven rantaan. Reitti on selkeä ja merkattu maastoon sinisin maalein. Yhdessä kohtaa reitti haarautuu Karhunkierrokselle, mutta se reitti on merkattu oranssilla, joten eksymisen vaaraa ei ole. Reitin varrella ei ole tauko- tai nuotiopaikkoja. Esitteissä kuitenkin vinkataan, että jos haluaa, niin voi käydä tekemässä koukkauksen tuonne Karhunkierroksen puolelle ja kiivetä ylämäkeen Valtavaaran suuntaan, jossa on lähin nuotiopaikka ja laavu. Me käytiinkin sitten tekemässä sielläkin päin lenkki, mutta laitan siitä oman postauksensa, sillä kuvia on jaettavana paljon. Suosittelen käymään sielläkin, tarkemmin sanottuna Suolammen laavulla. Myös Konttaisella käyntiä samalla reissulla suositellaan, joten jos et ole siellä käynyt, niin kannattaa ehdottomasti käydä. Silloin saa tähän lyhyeen reittiin vähän lisää pituutta ja monipuolisempia maisemia myös korkeammalta.

Kun autotie parkkipaikalta on ylitetty, kulkee polku jonkun matkaa autotien myötäisesti. Polku laskeutuu leveää reittiä alas, kunnes se haarautuu rengasreitiksi ja sukeltaa metsään. Polku mutkittelee puiden välissä melko tiheässä kasvustossa. Välillä ylitetään muutamat pitkospuut. Kauniille näyttää metsä, kun auringon säteet siivilöityvät puiden oksien välistä ja samana aamuna satanut hento lumikerros antaa maisemalle lisää valoisuutta.

Melko pian reitti kulkee järven rantaan. Vitsit mikä upea auringonpaiste! Kaamoksen keskelle tällainen valo on tervetullutta. Järvi on jo osittain jäässä. Ohuita jäälauttoja kelluu aaltoilevan vedenpinnan seassa. Polulta on vain pieni koukkaus järven rantaan, joten käymme ihan rannassa saakka. Pienen maisemien ihailun jälkeen jatkamme matkaa. Polku kulkee rannan tuntumassa oikealle. Aurinko paistaa upeasti puiden runkoihin. Reitti on tosiaan sen verran lyhyt, että jo pian saavumme polun kääntöpisteeseen, josta se mutkittelee takaisin ylämäkeen ja reitin lähtöpisteeseen. Pidemmälle tästä ei rantaa myöten pääsisikään, sillä rivi lomamökkejä seisoo vastassa.

Ylämäessä on pieni veden tulvinnasta muodostunut puro, jonka ohitamme sivusta. Muuta kummempaa paluumatkalla ei näykään. Haiku-koira vain poseeraa maisemissa kuin ammattilainen. Taitaa koirakin nauttia auringosta ja terveemmästä olosta. Ennen reissua Haiku oli nimittäin kipeänä. Nyt jaksaa taas kirmata. Nimensä mukaisesti Sinipyrstön pyrähyksellä voisi tosiaan nähdä sinipyrstöjä. Marraskuussa niitä ei nyt näkynyt. Uskoisin, että linnut ovat se syy, miksi tälle reitille kannattaisi tulla kesällä. Myös talvellakin täällä näkyi lintuja, sillä pysäköintialueen vieressä on lintujen ruokintapaikka, jossa oli todella paljon erityisesti kuukkeleita. Mutta näin talviretkeilyynkin paikka on oikein kiva, varsinkin jos muut Kuusamon lyhyet reitit on jo käyty läpi tai haluaa kulkea maastossa, jossa ei ole niin paljoa mäkiä. Koska muilla reiteillä niitä tuppaa olemaan.

Konttaisen pysäköintipaikka ja reitin lähtöpiste näkyy kartassa yllä. Osoite on Virkkulantie 43, 93999 Kuusamo.